Mitä seurauksia luontoyhteyden heikkenemisellä on?
Entä kenen vastuulla luontoyhteyden ylläpitäminen on?
Helsingin Sanomat julkaisi kesäkuussa artikkelin, jossa käsiteltiin luontokadon vahingollisia terveysvaikutuksia ihmisen elimistöön. Erkaantumisemme luonnosta on johtanut ihomme pinnalla elävän mikrobiston köyhtymiseen, mikä on osasyy muun muassa allergioiden ja hengitystiesairauksien yleistymiseen. Kun metsät ja pellot eivät ole enää kodin lähellä, ei luonnon rikasta mikrobistoa päädy vaatteiden ja kengänpohjien mukana kodin sisälle.
Mikrobisto kaupungin maaperässä, sisäilmassa tai juomavedessä on mitatusti köyhempää kuin metsien läheisyydessä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Elinympäristön ja mikrobiomin monipuolisuudella vaikuttaakin olevan yhteys. Tätä yhteyttä kutsutaan biodiversiteettihypoteesiksi. Leena von Hertzenin, Ilkka Hanskin ja Tari Haahtelan kehittämän hypoteesin mukaan vähentynyt kosketus monimuotoiseen luontoon yksipuolistaa ihmiselimistön mikrobistoa. Tämä tarkoittaa, että ihmiset eivät säästy biodiversiteetin supistumisen seurauksilta. Köyhtyvän luonnon vaikutuksia ihmiseen on vaikea kiistää.
Metsästä kaupunkiin - ihmisten elinympäristö on muuttunut merkittävästi.
Vahva luontoyhteys suojaa allergioilta ja astmalta
Ongelman vakavuus on ilmeinen. Ihmisen immuunipuolustus tarvitsee toimiakseen jatkuvaa harjoittelua. Kaupungissa asuvilla ihmisillä altistuminen mikrobeille on jäänyt riittämättömäksi, minkä seurauksena immuunijärjestelmämme on alttiimpi virheille. “Kaupunkilaisten immuniteetti on koko ajan varuillaan. Tästä johtuu paljon puhuttu matala-asteinen tulehdus”, kirjoittaa emeritusprofessori, Karjala-tutkimusta ja Kansallista allergiaohjelmaa johtanut Tari Haahtela Helsingin Sanomissa 18.6.2022.
Jopa Naavan kotimaassa Suomessa, jossa nautitaan metsien välittömästä läheisyydestä - puolella suomalaisista lähin metsä sijaitsee vain 300 metrin päässä kotoa - luvut näyttävät huolestuttavilta. Helsingin Sanomien mukaan jo joka kolmannella suomalaisella aikuisella on jonkinlaisia allergisia oireita ja noin joka kymmenennellä astmaa.
Maalla asuvat ihmiset altistuvat mikrobeille kaupungeissa asuvia runsaammin.
Erityisesti lapset hyötyvät vahvasta luontoyhteydestä
Nuorten lasten mikrobiomin kehityksessä luonnon läsnäololla on suuri vaikutus. Tämä on todistettu useissa tutkimuksissa, kuten Karjalan allergiatutkimuksessa ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jenni Lehtimäen vielä julkaisemattomassa tutkimuksessa, johon on osallistunut miljoona suomalaista lasta.
Urbanisoitunut elämäntapamme ja sen mukanaan tuomat muutokset ovat asettaneet meidät täysin uudenlaisten haasteiden eteen. Inhabitat kertoi viikko sitten julkaisemassaan artikkelissa päästöjen haitallisesta vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin. Päästöjen kerrotaan altistavan muun muassa allergioiden puhkeamiselle, sydänsairauksien muodostumiselle, syövän kehittymiselle sekä muille pitkäaikaisille terveysriskeille.
Helsingin Sanomissa (18.6.22) pohdittiin, kenen vastuulla luontoyhteydestä huolehtiminen todellisuudessa on. Kaupungeissa asuvien ihmisten lähin viheralue voi olla niin kaukana, ettei luonnossa oloilulle jää arjen keskellä aikaa. Tulisiko kaupunkien ja kuntien panostaa enemmän viheralueiden suunnitteluun ja kehittämiseen, vai tulisiko valtion säädellä viheralueiden vähimmäismäärää kaupungeissa ja kunnissa? Kehitystä positiivisempaan suuntaan olemme jo nähneet esimerkiksi Lahden seudulla, jossa terveys- ja ympäristöohjelmat on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi.
Lapsen immuunijärjestelmä tarvitsee mikrobeja kehittyäkseen.
Luontoyhteyden edistäminen nyt ja tulevaisuudessa
Vaikka vallitseva tilanne vaikuttaa huolestuttavalta, uskomme tulevaisuuden tuovan ratkaisuja mukanaan. KC Morgan toteaakin Inhabitat:n (20.6.2022) artikkelissa:
“Nothing on the planet knows more about purifying air than the plants that have done it for millions of years.“
Myös me Naavalla olemme ymmärtäneet luonnon hoitavan voiman ja nostaneet kasviemme positiiviset vaikutukset tekoälyn avulla vielä korkeammalle tasolle. Yhdistämällä luonnon parantavaa kauneutta ja teknologista innovatiivisuutta, olemme luoneet älyviherseinän, joka turvaa ihmisen ja luonnon välisen yhteyden altistamalla käyttäjänsä kasvien mikrobeille sekä luonnollisesti puhdistamalla saasterikasta kaupunkien sisäilmaa.
Pyrimme säilyttämään ja vaalimaan luontoyhteyttä tuomalla luonnon parantavat vaikutukset sisätiloihin. Naavan luonnollisesti ilmaa puhdistava ominaisuus ehkäisee tutkitusti terveysriskien muodostumista kaupunkiympäristössä. Soininen et al. ja ADELE-tutkimusryhmän vuonna 2022 tekemässä tutkimuksessa on havaittu, että ilmaa kierrättävät Naava-viherseinät muuttavat toimistotyöntekijöiden mikrobiomia ja muokkaavat heidän immuunijärjestelmäänsä, mikä mahdollisesti edistää mikrobiologista monimuotoisuutta ja ihmisten terveyttä rakennetuissa ympäristöissä.
Me ajattelemme, että vastuu luontoyhteyden säilyttämisestä jakautuu yhtä lailla sekä yrityksille että julkisille toimijoille. Onneksi uudet ja nykyaikaiset innovaatiot mahdollistavat luonnon tuomisen helposti ja vaivattomasti koteihin, toimistoihin ja muihin sisätiloihin. Sitähän me naavalaisetkin olemme tehneet jo 10 vuoden ajan. Tavoitteenamme on toiminnallamme kannustaa muita yrityksiä ryhtymään samaan.