Kauppakeskukset tulvivat erilaisia tuoksuja - tämän vuoksi niihin kannattaa kiinnittää huomiota
Hajuvedet, rasvat, shampoot, saippuat, kynsilakat, kynttilät. Tämä kuulostaa joka naisen toivelistalta – mutta tämä on myös lista tuotteista, jotka aiheuttavat yliherkkyysoireita jopa 40 %:lle kaikista ihmisistä.Tässä on toisenlaisen lista: väsymys, pahoinvointi, huimaus, sydämentykytys, nuha, tukkoisuus, silmien ärsytys, hengenahdistus.
Altistuessamme jatkuvasti hengitysilmamme sisältämille luonnottomille kemikaaleille, ei ole ihme että elimistömme reagoi niihin. Tästä on monia eri muotoja aina astmasta tuoksuyliherkkyyteen, monikemikaaliyliherkkyyteen eli MCS:ään (multiple chemical sensitivity) ja sairas rakennus -oireyhtymään eli SBS:ään (sick building syndrome).
Ilma on harvoin täysin vapaa kaikista kemikaalesita
Oireiden aiheuttajina pidetään yleensä VOC-kemikaaleja eli helposti ilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Niitä syntyy luonnollisesti muun muassa kasvien ja eläinten kautta, mutta osa niistä on kuitenkin lähtöisin ihmisten toimista, kuten liikenteen päästöistä, uusista huonekaluista ja puhdistusaineista – kuten myös hajusteista ja muista päivittäisistä kemikaaleistamme.
Normaali sisäilma sisältää kymmenien kemikaalien erilaisia yhdistelmiä, joita useimmat ihmiset eivät edes havaitse. Ne voivat kuitenkin johtaa yliherkkyyden puhkeamiseen, jota usein myös edeltää altistuminen kosteusvaurioista johtuville sisäilmaongelmille.
Tuoksuyliherkät alkavat oireilla erilaisista hajuista, ja sairas rakennus -oireyhtymästä kärsivillä oireilu liittyy tietyssä rakennuksessa oleskeluun. Nämä taudit voivat pahentua ja muuttua monikemikaaliyliherkkyydeksi.
Olet voinut joskus törmätä koulussasi tai työpaikallasi ilmoitukseen “Tämä on hajusteeton tila”. Jyväskylän yliopiston biologian laitoksella on useassa paikassa huomautuksia hajusteettoman sisäilman puolesta.
Kun ilmasta tulee ongelma
Monikemikaaliyliherkkyydessä jopa hyvin pienet pitoisuudet ilmassa voivat aiheuttaa vakaviakin oireita, jotka pahimmassa tapauksessa voivat ajaa niistä kärsivän työkyvyttömäksi. Kaikki yllä mainitut sisäilmasta johtuvat oireet lisättiin vuonna 2015 suomalaiseen tautiluokitukseen yhden taudinkuvan alle: “Muualla luokittamaton, jatkuva tai toistuva herkkyys saada oireita tai sairauden merkkejä ympäristön tavanomaisista tekijöistä”.
Hengitysliiton mukaan tämä tautiluokitus ei ole riittävä. Maailman ympäristöjärjestöt kuten WHO tai Yhdysvaltojen lääkärien ammattiliitto AMA eivät edelleenkään hyväksy niitä lainkaan virallisiksi taudeiksi, koska diagnoosin antamiseen ei ole kehitetty varmoja laboratoriomenetelmiä. Näiden seikkojen vuoksi saattavat potilaat jäädä kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle.
Oireista kärsivät leimataa joskus jopa luulotautisiksi. Tämä liittyy huonosti toteutettuihin tutkimuksiin, joissa syy-seuraussuhteet mielenterveysongelmien ja sisäilmaoireiden välillä on tulkittu väärin.
Nykyään suurin osa tutkimustuloksista viittaa siihen, että SBS ja MCS liittyvät kemikaaleille altistumiseen, ja MCS:stä kärsiviltä on myös löydetty konkreettisia fysiologisia eroja terveisiin ihmisiin verrattuna. Tilanne muistuttaa pitkälti sitä, kuinka aikoinaan asbestista oireita saaneita ei otettu vakavasti, ennen kuin sen vaaroista alettiin julkaista tutkimustuloksia. Samoin kävi muutama vuosikymmen sitten vatsahaavan suhteen.
Altistutko liikaa?
Tutkimuksissa on havaittu, että SBS:ään sairastuvat ovat useimmin naisia, ja MCS:ään sairastuvista naisten osuus on jopa noin 90 %. Taudin yleisyys myös nousee iän myötä. Syy tälle sukupuolijakaumalle ei kuitenkaan ole vielä varma.
Asia ei varmasti ole yksiselitteinen, mutta on syytä pohtia, voivatko osasyynä olla etenkin naisten lähes päivittäin käyttämät kosmetiikka- ja hajuvesituotteet, jotka sisältävät laajan kirjon kemikaaleja. Yliherkäksi voi tulla vain altistumisen kautta.
Kosmetiikkatuotteiden turvallisuus testataan usein ihotesteillä, mutta tiesitkö, että hengityksen kautta saatu altistus on jopa 1000 kertaa haitallisempaa? Esimerkiksi parfyymien ja astman puhkeamisen ja sen oireiden pahenemisen välillä on löydetty yhteys. Kosmetiikan kemikaalien tutkimista vaikeuttaa se, että suuri osa niistä on tuotesalaisuuksia.
Tietoisuus sisäilman laadusta ja sen sisältämistä kemikaaleista on kuitenkin noussut, ja sen myötä myös tietoisuus niiden aiheuttamista ongelmista.
Panostamalla hengittämämme ilman laatuun, emme panosta ainoastaan tavallista parempaan hyvinvointiin, vaan ehkäisemme myös huonosta ilmanlaadusta syntyviä ongelmia. Rajoittamalla päivittäisten kemikaalien käyttöä, voimme välttää monia terveysongelmia ja helpottaa jo niistä kärsivien oireita.
Kasvattamalla myös tietoisuutta siitä, kuinka tärkeää hengittämämme ilman laatu on, voidaan saada paljon aikaan. Hengitysliitto toteuttaa vuoden 2017 aikana Jyväskylässä kuntoutumiskokeiluhankkeen sisäilmasta sairastuneille: tavoitteena on edistää sairastuneiden hyvinvointia ja kehittää sopivaa kuntoutumispalvelua.
Vaikka et itse kärsisi sisäilmaongelmista, mutta haluaisit tukea sen tiedotusta ja ennaltaehkäisyä, voit auttaa lahjoittamalla sisäilmasta sairastuneille hengitysliiton sivujen kautta.
Voit myös lukea lisää home- ja sisäilmasta sairastumisesta hengitysliiton sivuilta, ja vaikka tulostaa allergia- ja astmaliiton sivuilta työpaikallesi “Tuoksutko liikaa?” julisteen.