Innovatiivisuus voittaa myös rahoituksessa

Perustajamme Aki Soudunsaaren kolumni on ilmestynyt alunperin Summa-lehdessä 18.5.2017.

Naava-kasvuyrityksen innovaatio on Naava-älyviherseinä, joka puhdistaa sisäilmaa luonnon ja teknologian yhteispelillä. Olemme saaneet kasvurahoitusta kasaan muutamassa vuodessa kahdeksan miljoonaa euroa sekä useamman miljoonan tukia, lainoja ja avustuksia eri instituutioilta.

Innovatiivisen tuotteen lisäksi pyrimme kekseliäisyyteen myös rahoituksen keräämisessä. Sijoittajina on yrittäjiä, naavalaisia, enkelisijoittajia, perhesijoitusyhtiöitä, riskirahoittajia, institutionaalisia sijoittajia ja “corporate venture capital” -yhtiöitä. Vastikään klousasimme 2,2 miljoonan euron kaikille pohjoismaalaisille avoimen, tietääksemme suurimman suomalaisen B2B-yrityksen joukkorahoituskampanjan.

Suomi on hyvä harjoituspelikenttä, mutta markkinan pienuuden ja “puhtauden” takia suurin kysyntä on ulkomailla. Sinne pääsemiseen tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.

Opettajataustani ansiosta yhteen- ja jakolaskut ovat tuttuja, mutta asiantuntevat talousraportit ja ennustukset vaativat alansa ammattilaiset. Kansainvälisiä rahoittajia ei saada epätarkoilla raporteilla.

Olemme panostaneet vahvasti niin tilitoimisto- kuin tilintarkastusosaamiseen: omaa tiimiämme on vahvistettu, ja kumppaneiksemme ovat valikoituneet Greenstep ja PWC. CFO Johan Palmilla ja Global Controller Ullamaija Tyrväisellä on vahva tausta monikansallisista pörssiyhtiöistä.

Kasvuyrityspelissä tulee olla koko ajan due diligence - ja fundraising-valmiudessa. Neuvotteluja on koko ajan päällä. Osapuolten tulee puhua samaa kieltä, sillä riskirahoituspäätöksiä ei tehdä pelkällä fiiliksellä. Yhteiset arvot johtavat kiinnostuksen heräämiseen. Tähän ynnättynä ammattimaiset talousmateriaalit, niin olemme jo askeleen pidemmällä.

Ennen ulkopuolista rahoitusta Naava oli kassavirtapositiivinen, mikä auttoi rahoittajien saamisessa. Sitä ennen kasvun ja kehittämisen maksoi asiakas, joka onkin paras rahoituskumppani.

Ensimmäiset parikymmentä tuotetta myimme nöyrästi lakki kourassa ilman valmiita Naavoja. Tällä rahoituksella rakensimme ensimmäiset, ei vielä niin älykkäät viherseinät. Diili oli puolet nyt ja puolet myöhemmin, tyytyväisyystakuulla. Asiakkailta saadut rahat monistimme tuotekehitysavustuksilla.

Aina ei ole mahdollista toimia ensimmäisiä vuosia ilman ulkopuolista rahoitusta. Silloin pitää miettiä yrittäjien tai omistajien mindsettiä. Ovatko he valmiita olympiadiin, jossa pitää päästä koko ajan korkeammalle, pidemmälle ja nopeammin? Varsinkin kansainväliseen toimintaan on vaikea saada vauhtia pelkällä kassavirralla.

Useilla nuorilla yrityksillä voi olla kapea ajattelumalli rahoituksen suhteen. Otetaan riskirahaa ja ulkopuolista apua. Voisiko tätä miettiä uudelleen? Olisiko järkevämpää saada resursseja käyttöön yhtiöiltä, joilla ne ovat jo “tyhjinä resursseina”? Usein kasvuyrityspelin startupeille onkin rahoituksen keräämistä tärkeämpää saada kasaan strategisia kumppanuuksia. Tässä toistuu liiketoiminnassa yleispätevä kaava: suunta x määrä x laatu = onnistuminen.