Vihreän rakentamisen sertifikaatti voi toimia merkkinä rakennuksesta, joka mahdollistaa tehokkaan työskentelyn.
Yli 30 vuoden tutkimus on osoittanut, kuinka suuressa avainasemassa rakennukset ovat terveytemme ja hyvinvointimme kannalta. Ne määrittävät kuinka paljon altistumme niin ulko- kuin sisäilman päästöille, melulle, eri lämpötiloille ja niiden vaihteluille. Valaistuksen kautta ne vaikuttavat vuorokausirytmiimme ja siten virkeyteemme, ja ne voivat joko eristää meidät luonnosta, tai yhdistää meitä sen kanssa.
Energiatehokkuuden nousu johti ihmisten hyvinvoinnin laskuun
1970-luvulla alettiin öljyn rajusti nousseen hinnan vuoksi tavoitella energiatehokkuutta: tämä johti ilmatiiviisiin rakennuksiin joissa ilmanvaihdon taso oli pieni, jotta ulkoa tulevan ilman määrä ja siten sen lämmittämiseen kuluva energia jäisi mahdollisimman vähäiseksi.
Ympäristön kannalta energiatehokkuus on kannattavaa, mutta nämä muutokset ovat johtaneet negatiivisiin vaikutuksiin rakennuksia käyttävien ihmisten terveydessä ja hyvinvoinnissa. Ulkoilman saasteet kertyvät sisätiloihin, eivätkä esimerkiksi huonekaluista ja rakennusmateriaaleista haihtuvat kemikaalit poistu tehokkaasti.
Sairaista rakennuksista on muodostunut kokonainen syndrooma, joka aiheuttaa laajan kirjon erilaisia oireita aina päänsärystä astman puhkeamiseen.
Parempi ilma, parempi päätöksentekokyky
Sisäilman laadun vaikutuksia on tutkittu muun muassa Harvardin yliopistossa. Vuoden 2016 tutkimuksessaan Allen ja hänen työryhmänsä muuttivat sisäilman laatua ja tarkkailivat sen vaikutuksia koehenkilöiden kognitiivisiin kykyihin.
He havaitsivat, että ilman laadun parantamisella oli merkittävä vaikutus: kaikista parhaimmat tulokset saavutettiin kun ilmanvaihtoa parannettiin ja huoneissa oli vähäiset kemikaali- ja hiilidioksiditasot.
Vaikutukset näkyivät koehenkilöiden kyvyssä suunnitella, valmistautua, taktikoida ja soveltaa tietoa strategisessa päätöksenteossa – eli kaikissa niissä kyvyissä, joita tarvitaan tehokkaaseen työskentelyyn.
Toinen kerta toden sanoo – laajempi tutkimus tuki havaintoja
Tuoreimmassa julkaisussaan (MacNaughton ym. 2017) tutkimusryhmä raportoi saaneensa samansuuntaisia tuloksia entistä laajemmassa, todellisissa toimistoissa mitatuissa tuloksissa. He valitsivat 10 rakennusta, joita käyttävistä työntekijöistä yli 100 vastasi terveyteen ja ympäristöön liittyviin kyselyihin sekä osallistui kognitiivisiin kokeisiin.
Tutkimuksessa pyrittiin valitsemaan mahdollisimman samankaltaisia rakennuksia, jotka kuitenkin erosivat sen suhteen, olivatko ne hakeneet vihreän rakentamisen sertifikaattia vai eivät.
Jälleen huomattiin, että parhaat kognitiiviset tulokset saavutettiin hyvän ilmanlaadun avulla: kokeista saatiin 26,4 % paremmat tulokset vihreän sertifikaatin saaneissa rakennuksissa.
Tutkijat huomasivat myös, että vihreän sertifikaatin rakennuksissa työskentelevillä ihmisillä unen laatu oli parempaa kirkkaamman valaistuksen ansiosta, ja tällä oli merkitystä kognitiivisiin tuloksiin. Työntekijät raportoivat myös 30 % vähemmän rakennukseen liittyvää oireilua.
Vihreän rakentamisen standardilla pyritään takaamaan, että rakennus on niin ympäristö- kuin käyttäjäystävällinen. Esimerkiksi LEED-sertifikaatti pisteyttää rakennuksen monien ilmanlaatuun vaikuttavien tekijöiden mukaan, kuten lämpötilan, kosteuden, sekä rakennusmateriaalien perusteella.
Tuottavuuden kohoaminen kattaa kulut – hyvinvointiin panostaminen kannattaa
Tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että tehokkaan ilmanvaihdon kautta voidaan saada aikaiseksi huomattavia hyötyjä etenkin toimistotyöntekijöiden terveyteen ja tuottavuuteen, ja ilmanvaihdon lisäämisen kustannukset jäisivät pieniksi verrattuna siitä saavutettuihin hyötyihin.
Ilmanvaihdon kaksinkertaistaminen maksaisi heidän mukaansa vuodessa arviolta $1–40 per henkilö, kun puolestaan siitä saavutettu hyöty voisi ylittää jopa $6500 yhtä työntekijää kohden.
Laskelmissa otettiin huomioon pelkästään tuottavuus. Kun mukaan laskettaisiin vielä vähentynyt oireilu ja poissaolot huonon ilmanlaadun vuoksi, on selvää että sisäilman laatuun panostaminen on kannattavaa.
Hyvinvointia ja tehokkuutta Naavan avulla
Sisäilman kemikaali- ja pienhiukkaspitoisuuksien vähentäminen sekä optimaalisen kosteuden ylläpitäminen ovat tärkeitä hyvinvointimme, terveytemme ja kognitiivisten kykyjemme kannalta.
Tavanomaisten ilmanpuhdistimien sijaan Naava-älyviherseinä ei käytä suodattimia, joita täytyy säännöllisestä vaihtaa, vaan sen kyky puhdistaa ilmaa perustuu luonnolliseen prosessiin: kasvien juuristomikrobit hajottavat ilman epäpuhtauksia ja käyttävät niitä omaksi ravinnokseen.
Sen lisäksi Naava kosteuttaa ilmaa ja tuo luonnon sinne, missä mekin olemme.
Ihmisten terveyden ja työtehon optimoinnin kannalta on standardoitu seitsemän tekijää, jotka rakennuksessa vaikuttavat hyvinvointiin. Yksi niistä on ilma. Yhdessä hyvin toimivan ilmanvaihdon kanssa Naava auttaa luomaan ympäristöä, joka tukee ihmisten hyvinvointia ja tehokkuutta.