Vieraskynä-artikkelissamme Green Care ry:n Tuomo Salovuori paneutuu ihmisille tyypillisiin tarpeisiin ympäristöissämme.
“Työympäristöt tulevat muuttumaan tulevaisuudessa lajillemme tyypillisemmäksi”, uskoo Green Care ry:n puheenjohtaja Tuomo Salovuori.
Työympäristöt eivät usein vastaa ihmisen tarpeisiin
Muutimme vastikään uusiin tiloihin osittain sisäilmaongelmien vuoksi. Nyt on helpompi hengittää ja näen taas ikkunasta ulos, vaikkei maisema ole niitä kauneimpia. Silti vaara vaanii meitä nytkin, ja suurin uhka näyttää silti tulevan huomaamatta ja salakavalasti.
Työympäristömme on yhä useammin toimisto, jossa teemme työtämme istuen ja päätämme rasittaen. Työsuojelu huolehtii kyllä ergonomiasta ja lainsäätäjä velvoittaa karsimaan kaikki fyysistä uhkaa tuottavat asiat työpaikoilta.
Meitä tuskin luotiin istumaan toimisto-olosuhteisiin, tietokonetyöhön tai aivojen yksipuoliseen rasittamiseen. Kun teemme ruumiillista työtä, osaamme automaattisesti pitää taukoja. Päätämme rasittaessa emme aina ymmärrä taukojen ja elpymisen merkitystä. Olemme vieraantuneet ihmiselle lajityypillisestä toiminnasta.
Luonnon tuominen toimistoon vähentää stressiä
Ihmiselle lajityypillinen ympäristö olisi vihreämpi, tarjoaisi raikasta ilmaa ja mahdollisuuksia rasittaa ruumista. Jos palautamme tästä jotain vaikkapa kasvien kuvien muodossa, ruumiimme reagoi heti positiivisesti laskemalla stressitasoa. Viherkasveja tuomalla vaikutus paranee yhä ja esimerkiksi sairauspoissaoloja on tutkitusti silloin vähemmän.
Raikasta ilmaa tuottavat kasviseinät tuovat palan lajityypillistä ympäristöä sinne, missä ihmiset työskentelevät. Uskon, että tulevaisuudessa työympäristöt ovat yhä enemmän sen näköisiä kuin lajina tarvitsisimme. Voisimme sitten laittaa työmme tuotteisiinkin merkinnän siitä, että ne on tuotettu lajityypillisessä ympäristössä. Miltä tuntuisi pidellä hyppysissään uutuutta kiiltävää älypuhelinta tietäen sen valmistajien työskennelleen luonnollisessa ja terveellisessä sisäilmastossa voiden hyvin ja pysyen virkeänä? Nykytodellisuus ei välttämättä vastaa tätä mielikuvaa.
Ihminen kaipaa luonnonmukaiseen ympäristöön
Pieni eläinsuojelutekoni kaupassa on valita aina vapaiden kanojen munia. Söisin myös mieluusti onnellisena kasvaneiden eläinten lihaa, mutta sitä onkin jo vaikeampi saada. Lajityypillinen elämä tuottaa onnellisuutta kaikille osapuolille ja toivottavasti myös hyvää tulosta maanviljelijälle. Muutenkin paluu luonnonmukainen ajatteluun on tuottanut hyviä tuloksia. Luomuviljelyn pinta-ala on kasvussa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.
Ihmisen lajityypillisistä vaatimuksista on puhuttu vähemmän. Aivan viime aikoina on otsikoihin noussut istumisen terveysriskit, jotka ovat kuulemma samaa luokkaa kuin ylipaino tai tupakanpoltto.
Puhe on koskenut aikuisia, mutta vielä räikeämpi vääryys on se, että istutamme lapsia koulunpenkillä vähintään 9 vuotta, usein lähes 15 vuoden ajan. Millainen piina tämä onkaan luonnostaan liikkuville, tekeville ja uteliaille lapsille. Tarkkaavaisuushäiriöitä on menestyksellä vähennetty lisäämällä liikuntaa tai esimerkiksi viemällä lapsia maatilalle kerran viikossa.
Tuomo Salovuori
Kirjoittaja on Green Care ry:n puheenjohtaja. Green Care Finland tekee omaa työtänsä sen hyväksi, että yhä useampi voisi nauttia lajityypillisen ympäristön hyödyistä. Luontoympäristö voi tukea kuntoutumista ja hyvinvointia ja sen tarjoaa iloa, elämyksiä ja uuden oppimista.
http://www.gcfinland.fi/
Lisää aiheesta:
Green Caren kautta iloa päiväkeskuksen toimintaan