Editorial Kirjoittanut Naava - 13. elokuuta 2014
Yhteistyössä mikrobien kanssa: 3/4 Altistutaan!
Altistuminen erilaisille mikrobeille on todettu olevan yhteydessä parantuneeseen vastustuskykyyn.
Yhteistöyssä mikrobien kanssa:
1/4: Mikrobit ovat elämän edellytys
2/4: Mikrobit pitävät meidät terveinä
4/4: Mikrobeista ruokaa, puhdasta vettä ja rakennuksia
Vastustuskykyä on jo jonkin aikaa etsitty pilleripurkeista, vaikka parempi paikka sen vahvistamiseksi olisi metsät ja maatilat.
Ihmisen vastustuskyky rakentuu jo varhain lapsuudessa. “Lapsen olisi hyvä olla paljon ulkona, ryömiä lattialla ja laittaa suuhunsa asioita, jotka eivät ole selkeästi myrkyllisiä tai tukehtumisvaaran aiheuttavia. Näin immunologialle tulee haastetta”, mikrobiologi Aija Luoma kertoo haastattelussamme. Maassa möyriminen, vesilätäköissä hyppiminen ja kivien imeskeleminen voivat olla taaperolle hyväksi äidin keuhisteluista huolimatta.
Tutkittua tietoa altistumisen eduista
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että riittävä altistuminen monipuoliselle mikrobikannalle edistää terveyttämme. Saksalaisen tutkimuksen mukaan maatiloilla kasvaneilla lapsilla on pienempi riski sairastua astmaan kuin muilla lapsilla. Yksi mahdollinen syy tähän on se, että tietty mikrobien yhdistelma stimuloi immuunisysteemiä ja näin ehkäisee astman kehittymistä. Toisen teorian mukaan jatkuva altistuminen useille mikro-organismeille hankaloittaa astmaa aiheuttavien lajien tulemista hengiyselimistössä hallitseviksi.
Myös laajan suomalaistutkimuksen mukaan luonnon vähenevä biodiversiteetti voi vaikuttaa allergioiden lisääntymiseen. Tutkimusryhmässä mukana ollut allergiaprofessori Tari Haahtela korostaa Helsingin Sanomien artikkelissa luonnon merkitystä terveydellemme. Hän pitää vähentynyttä altistusta mikrobeille syynä allergioiden lisääntymiseen. Kehossamme elävät mikobipopulaatiot näivettyvät, jos ne eivät saa riittävää luontokytkentää, eivätkä ne silloin tuota riittävää ärsykettä immuunijärjestelmälle.
Jos lapset ovat karjan ja luonnonkasvien kanssa tekemisissä, heidän ihonsa bakteerikasvusto on monipuolisempi ja heillä on vähemmän allergioita kuin muilla lapsilla.
Anne Karvonen toteaa väitöskirjassaan, että lapsen kotiympäristön home- ja kosteuvauriot lisäävät lasten riskiä sairastua astmaan. Toisaalta mikrobien monimuotoisuus voi estää astman syntymistä. Kaikki mikrobit eivät siis ole vaarallisia. Terveyden kannalta tärkeämpää on se, kuinka paljon ja millaisia mikrobeja tietyssä ympäristössä esiintyy.
Liian puhdasta ja kontrolloitua
Luoman mukaan jatkuva käsien desinfiointi ja desinfioivien aineiden käyttö vaikuttaa terveyteemme epäedullisesti. Desinfioinnissa poistamme keinotekoisesti normaalia mikrobistoa ja jätämme kasvutilaa haitallisille bakteereille. Tämän sijaan terveydellemme olisi hyväksi suunnata luontoon. Allergia- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri Timo Vanto puhuu Ylen haastattelussa terveyden ja luonnon yhteydestä: “Jos lapset ovat karjan ja luonnonkasvien kanssa tekemisissä, heidän ihonsa bakteerikasvusto on monipuolisempi, ja heillä on vähemmän allergioita kuin muilla lapsilla”. Nykyinen länsimainen elintapa on monesti liian hygieeninen ja lapset jäävät ilman luonnollisia mikrobeja.
Ympärillämme on jatkuvasti erilaisia mikrobeja. “Olemme tottuneet luonnossa olevaan mikrobikantaan”, Luoma tähdentää. Ihminen aiheuttaa toiminnallaan muutoksia olosuhteisiin ja luo näin sellaisia kasvualustoja, joissa tietyt mikrobit valtaavat itselleen enemmän tilaa kuin luonnossa. Tästä koituu ongelmia. Jessica Green on tutkimusryhmänsä kanssa todennut, että sisäilman mikrobiprofiili ei ole yhtä monimuotoinen kuin luonnon oma. TED Talkissaan hän näyttää, että sisäilmassa esiintyy enemmän patogeenejä ja haitallisia viruksia kuin luonnossa yleensä.
Mikrobit ovat osa elämäämme monella tavalla. Ilman niitä ihmiskunta ei voisi elää, eikä luontokaan selviäisi ilman mikrobeja. Ihmiset ovat oppineet myös käyttämään mikrobeja hyödykseen. Tunnetuin hyötykäyttötapa on ruoantuotanto. Mikrobeja on käytetty muun muassa juuston ja viinin valmistukseen jo vuosituhansien ajan. Blogisarjan viimeinen osa käsittelee mikrobien hyötykäyttöä esimerkiksi ympäristön puhdistuksessa.
Lisätietoja:
ScienceDaily: Microbes help children breathe easily? Bacteria and fungi may offer protection against asthma, study suggests
PNAS: Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated
Väitöskirja: Microbial Exposure and Childhood Asthma – Protective and Adverse Effects
TED: Are we filtering the wrong microbes?
Helsingin Sanomat: Allergiatutkijan neuvo: kävely metsässä parantaa vastustuskykyä
Yle: Vie lapset lehmien ja kukkien luo – siedätä ja vältä allergia