Yhteistyössä mikrobien kanssa 1/4: Mikrobit ovat elämän edellytys

Sana mikrobi herättää nykyihmisissä pelkoa ja puistatusreaktioita - mutta ihan turhaan!

Yhteistyössä mikrobien kanssa:

2/4: Mikrobit pitävät meidät terveinä
3/4: Altistutaan!
4/4: Mikrobeista ruokaa, puhdasta vettä ja rakennuksia

Television saippuamainoksissa mikrobit kuvataan epämiellyttävän näköisinä örkkeinä, jotka aiheuttavat ihmisille jos jonkinlaista vaivaa ja murhetta. Pöpöt on saatava pois, kuuluu nuoren äidin tokaisu lapselleen. Maahan tipahtanut tutti on keitettävä, tai pienet paholaiset hyökkäävät. Mutta ovatko pöpöt mikrobeja ja mikrobit pöpöjä? Olemmeko hairahtaneet kaidalta tieltä halutessamme desinfioida mikrobit pois ruokapöydiltämme ja iholtamme?

Mikrobiologi Aija Luoma

Mikrobikammon lisäksi vallalla on toinen terveelliseen elämään tähtäävä suuntaus: luonnollisuus. Pyrimme syömään luonnollista ravintoa, noudattamaan luonnollista vuorokausirytmiä ja hengittämään luonnonmukaista ilmaa. Miksi sitten pelkäämme mikrobeja, jotka ovat aikojen alusta asti olleet olennainen osa elinympäristöämme ja tarjoavat meille elämämme mahdollistavat puitteet, monimuotoisen luonnon ja vastustuskyvyn. Toki mikrobeissakin on omat brutuksensa, patogeenit eli taudinaiheuttajat. Emme kuitenkaan voisi elää ilman mikrobeja.

Mitä mikrobit oikeastaan ovat ja mikä niiden merkitys on luonnolle ja ihmisten terveydelle? Neliosaisen blogisarjan ensimmäisessä osassa syvennytään mikrobien merkitykseen luonnon monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin.

Luonto kukoistaa miljoonien mikrobien voimalla

Mikrobit ovat pieneliöitä, bakteereja, homesieniä, hiivasieniä, viruksia ja arkkibakteereja. Mikrobeja on tutkijoiden arvioiden mukaan lähes miljoona eri lajia ja niitä on joka puolella: tietokoneen näppäimistössä, kraanavedessä, kukkakedolla ja lepän juurinystyröissä. “Mikrobeja on kaikkialla, mistä niitä ei ole varta vasten tuhottu”, määrittelee mikrobiologi Aija Luoma Jyväskylän Ympäristölaboratoriosta. Luomalla on kymmenien vuosien kokemus mikrobeista. Nykyisessä työssään hän toimii Ympäristölaboratorion laatupäällikkönä ja vastaa mikrobiologian analytiikasta.

Steriilissä ympäristöstä mikrobit on joko poistettu tai niitä ei ole siellä luonnostaan. “Leikkaussali on steriloitu ympäristö, mutta luontaisesti steriilejä mikrobittomia paikkoja on muun muassa ne ihmisen sisuskalut, joihin mikrobit eivät onkaloita pitkin kulkeudu. Samoin myös hedelmäliha on steriili. Kaikki muut paikat ovat luonnostaan mikrobien valloittamia”, Luoma selventää. Mikrobilajeja on satoja tuhansia, jopa miljoona, ja ne ovat kaikki yhtä luonnollisia. “Jokaisella mikrobilla on solu, eikä niitä ainakaan tähän mennessä ole pystytty valmistamaan synteettisesti”.

Epätyypilliset olosuhteet aiheuttavat mikrobiprofiiliin muutoksia, jotka puolestaan voivat aiheuttaa ihmisille terveysoireita.

Luoma muistuttaa mikrobien merkityksestä luonnon ja maaperän hyvinvoinnille. Oikeastaan ilman mikrobeja ei olisi lainkaan luonnon kiertokulkua. “Eläinten ja ihmisten syömä ravinto koostuu sokereista, muista hiilihydraateista, rasvoista ja proteiineista. Mikrobien avulla nämä ravintoaineet hajoavat takaisin nitraateiksi, sulfaateiksi, hiilidioksidikisi ja vedeksi, joita kasvit käyttävät uudestaan ravinnokseen”. Ilman tätä ravinteiden kiertoa ei olisi luontoa ja ravinteikasta maaperää, josta meidänkin ruokamme on lähtöisin. Merten biomassasta peräti 95 % koostuu mikrobeista. Mikrobit muodostavat merissä leviä ja planktonia, jotka ovat olennainen osa merieliöstön ravintoketjussa. Levät tuottavat myös suuren osan ilmakehän hapesta.

Luonnollinen tasapaino tärkeää

Kuten kaikki eliöt myös mikrobit tarvitsevat ravinteita kasvaakseen ja jakaantuakseen. Ne kasvavat siellä, missä on niille sopivia ravinteita: mullassa, ihmisen iholla tai kostuneella lastulevyllä. Osa mikrobeista on ravinteiden suhteen vaativia eivätkä suostu kasvamaan kuin tarkoin valikoiduissa olosuhteissa. Vaatimattomammat lajit taas kasvavat monenlaisilla alustoilla. Tämä aiheuttaa mikrobien kilpajuoksua luonnossa. Olennaista on kuitenkin tasapaino. Luoma ottaa esimerkiksi lupiinit. Näillä tuontikasveilla on monien mielestä ikävä taipumus levitä ympäriinsä vallaten tilaa muilta kesäisten ketojen kukilta. Tämä johtuu lupiinien valtavasta tehosta sitoa juurinystyröidensä avulla ilmakehästä typpeä ravinteekseen. Lupiini selviää vähemmällä, kun päivänkakkarat ja muut kedon kukat vaativat maaperältä enemmän. “Luonnon tasapaino on melko herkkä”, Luoma korostaa.

Lupiini -esimerkin kanssa samalla tavalla toimii ihmisen suojautuminen taudinaiheuttajia vastaan. Patogeenit ovat vaativia. Ne tarvitsevat tilaa muilta mikrobeilta ja suotuisat kasvuolosuhteet. Koska ihmisen iholla vallitsee normaali mikrobifloora, ei taudinaiheuttajamikrobeilla ole tilaa kasvaa.

Luonnollinen mikrobitasapaino voi myös helposti järkkyä. Näin käy usein ihmisen rakentaessa mikrobien kannalta epätyypillisiä olosuhteita. Hyvä esimerkki tästä on talojen rakentaminen. Kun rakennusmateriaaliin päätyy kosteutta, hyötyvät tietyt mikrobit juuri tästä kasvualustasta, kun muutakaan ei ole tarjolla. Kun kosteus hieman vähenee, jäävät jäljelle sellaiset mikrobit, jotka selviävät myös kuivemmissa olosuhteissa. Betonissa puolestaan viihtyvät erilaiset mikrobit kuin puussa ja tapetissa. Eräät mikrobit taas käyttävät kasvualustanaan muovimaton liimasta nousevia kemikaaleja. Rakennuksissa jotkut mikrobit saavat helposti suotuisia kasvuolosuhteita sen sijaan, että ne joutuisivat kilpailemaan elintilastaan luonnossa ja ulkoilmassa tuhansien muiden lajien kanssa. Epätyypilliset olosuhteet aiheuttavat mikrobiprofiiliin muutoksia, jotka puolestaan voivat aiheuttaa ihmisille terveysoireita.

Seuraavassa osassa paneudutaan mikrobeihin ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Miten me hyödymme mikrobeista ja mitä vahinkoa niiden puuttumisesta koituu?