Mitkä tekijät vaikuttavat sisäilman laatuun?
Uutisiin nousee tasaisin väliajoin otsikoita siitä, kuinka huono sisäilma pakottaa ihmiset pakenemaan kodeistaan ja työpaikoiltaan. Usein näihin tapauksiin liitetään kosteus- ja homevauriot, mutta sisäilman laatuun vaikuttaa moni muukin tekijä. Entä mitkä asiat puolestaan tekevät sisäilmasta hyvän?
Hyvä sisäilma ei aiheuta oireita rakennuksessa olijoille. Sen lisäksi viihtyvyys on parempi, ja hyvässä sisäilmassa pystyy myös työskentelemään tehokkaammin. Rakennuksen ilmanlaatuun vaikuttavat sen ikä ja kunto, mahdolliset kosteus- ja homevauriot, ilmanvaihto, kosteus, lämpötila sekä erilaiset ympäristötekijät, kuten liikenteen ja teollisuuden päästöt.
Sisäilman laatuun vaikuttavat monet tekijät
Sisäilma muodostuu monen eri asian summasta. Kansainvälisessä WELL-rakennusstandardissa on lueteltu 29 rakennusten sisäilman laadulle merkittävää tekijää.
Niihin kuuluvat esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän tehokkuus ja suodatuskyky, rakennuksessa käytettyjen materiaalien turvallisuus, siivoukseen liittyvät tekijät kuten siinä käytettävä välineistö ja puhdistusaineet, sekä ylimääräisen kemikaalikuormituksen välttäminen (kuten tupakoinnin ja hyönteismyrkkyjen).
Näistä tekijöistä esille nousee erityisesti kolme, joilla on suurin vaikutus:
Ilman epäpuhtaudet
Sisäilman epäpuhtaudet ovat peräisin ihmisistä, ulkoilmasta sekä esimerkiksi sisustus- ja rakennusmateriaaleista. Näitä ovat mm. ilmaan helposti haihtuvat yhdisteet eli VOC-kemikaalit, pienhiukkaset, hiilidioksidi, sekä haitalliset mikrobit, kuten homeet.
Kosteus
Optimaalinen ilmankosteus sisätiloissa on 45 %. Liian kuiva ilma ärsyttää hengitysteitä, limakalvoja ja ihoa, ja se on myös liitetty sairas rakennus -oireyhtymään. Hyvä ilmankosteus myös sitoo pölyä ja epäpuhtauksia ilmasta. Liika kosteus puolestaan altistaa kosteus- ja homevaurioille.
Lämpötila
Optimaalinen huonelämpötila on 20–25 astetta. Lämpötila vaikuttaa paljon myös ilman kosteuteen. Liian lämmin saa ilman tuntumaan tunkkaiselta sekä kuivalta. Liian kylmä lämpötila on puolestaan viihtyvyys- ja terveyshaitta, ja se saattaa hidastaa kosteiden tilojen kuivumista ja siten altistaa homevaurioille.
“Tiesitkö, että naiset kokevat lämpötilat hiukan eri tavalla kuin miehet? Naiset viihtyvät paremmin noin 2,5 astetta lämpimämmässä, eli noin 24–25 asteessa.”
Pienillä teoilla voi saada paljon aikaan
Sisäilman laatu voi heiketä tilapäisesti esimerkiksi remontin tai uusien huonekalujen myötä. Juuri valmistuneissa taloissa on suuremmat materiaalipäästöt, jotka kuitenkin laskevat ajan myötä mikäli ilmanvaihto toimii moitteettomasti.
Esimerkiksi myös siivousaineet nostavat hetkellisesti ilman epäpuhtauksien tasoa, sillä ne sisältävät usein hajusteita ja muita ilmaan haihtuvia kemikaaleja.
Ilmanvaihdon lisääminen yleensä riittää takaamaan näiden tilapäisten päästöjen poistamisen sisätiloista. Joskus voi kuitenkin olla tarpeen hankkiutua kokonaan eroon haittoja aiheuttavista kalusteista ja materiaaleista tai ainakin antaa niiden tuulettua ulkona ennen sisätiloihin siirtämistä. Myös kosteustaso saattaa hetkittäin nousta liian suureksi esimerkiksi pyykin kuivauksen aikana, jos ilmanvaihto ei ole tarpeeksi tehokas.
5 vinkkiä, joilla voit itse vaikuttaa sisäilman laatuun:
1. Riittävästä ilmanvaihdosta huolehtiminen vaikuttaa epäpuhtauksien, hiilidioksidin ja liiallisen kosteuden poistamiseen. Pidä esimerkiksi ikkunoiden raitisilmasuodattimet auki ympäri vuoden ja pidä huoli, että koneellinen ilmanvaihto toimii suunnitellusti.
2. Ulkoilmasuodattimien asennus puolestaan ehkäisee epäpuhtauksien kulkeutumista ulkoa sisätiloihin, etenkin suurkaupunkien keskustoissa.
3. Sisustaessa ja remontoidessa kannattaa kiinnittää huomiota materiaaleihin, jotka ovat vähäpäästöisiä ja pölyämättömiä. Kalusteet ja rakennustarvikkeet luokitellaan kolmeen ryhmään, joista M1 on päästötasoltaan paras. Joissakin tuotteissa voi myös olla merkintä joka kertoo alhaisesta VOC-pitoisuudesta.
4. Säännöllinen siivoaminen hajustamattomilla, miedoilla (ei-antibakteerisilla) tuotteilla sekä tupakoinnin välttäminen sisätiloissa ja rakennuksen lähistöllä ehkäisevät myös sisäilman päästöjä.
5. Kasvien tiedetään poistavan ilman epäpuhtauksia, joten harkitse myös sisätilojen piristämistä viherkasveilla. Perinteiset ruukkukasvit eivät kuitenkaan suodata ilman epäpuhtauksia optimaalisesti, sillä niiden teho perustuu juuriston bakteerien toimintaan. Naava-älyviherseinässä ilma kulkee juuriston läpi, suodattaen n. 60 kuutiometriä ilmaa joka tunti.
Kosteus- ja homevauriot ovat aina riski terveydelle
Kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisyyn kuuluu huolenpito sisäilman hyvästä laadusta. Silloin kun on kuitenkin jo liian myöhäistä, eivä pienet teot kuitenkaan enää riitä.
Terveydelle erittäin haitalliset kosteus- ja homevauriot vaativat aina kattavampia toimenpiteitä. Vahinkojen laajuus tulee aina tutkia ammattilaisten toimesta, ja ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Vielä remontin jälkeenkin on tehtävä homesiivous ja irtaimiston puhdistaminen – remontin aikana ilmaan nimittäin vapautuu paljon mikrobeja, jotka saattavat jäädä pinnoille ja jatkaa oireiden aiheuttamista.
Esimerkiksi Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkärin tekemä kysely Jyväskylän pääkirjaston sisäilmasta paljasti, etteivät jotkut opiskelijat voi edes lainata kirjoja kirjastosta, sillä ne aiheuttavat samoja oireita kuin siellä oleskelukin.
On tärkeää, että homeoireista kärsivät voivat olla tiloissa, joissa toipuminen on mahdollista. Liian pitkä altistuminen homeille ja muille sisäilman ongelmille voi johtaa pysyviin vaurioihin elimistössä. Voit lukea lisää sisäilmasta ja siitä kuinka huolehdit sen laadusta allergia- ja astmaliiton sekä hengitysliiton sisäilmaoppaasta.