Mihin päättyy luonto ja mistä alkaa kaupunki?
Onko ihmisellä biologinen tarve saada tietty annos puhdasta luontoa päiväänsä pitääkseen mielenterveytensä eheänä? Entä mikä on luonnon rooli ihmisen työkykyyn?
Näistä aiheista keskustellaan Ylen Inhimillisen tekijän jaksossa (28.9.), jonka teemana on luonnon ja terveyden välinen yhteys. Luonnolla voi olla pelastavaa voimaa työuupumuksen ja masennuksen hoidossa tai se voi olla pyhä paikka, jolla on erityinen merkitys henkiseen hyvinvointiin. Haastateltavana ohjelmassa on myös Kalevi Korpela, ympäristöpsykologian professori, joka tuo tutkimustietoa tunnepohjaiseen keskusteluun: luonnolla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin.
Luonnossa mielellään - mielipaikka luonnossa
Luonto on monelle tunteita herättävä asia – tyyssija, jossa rauhoittua, antaa ajatusten virrata ja hengittää raikasta ilmaa keuhkoihin. Korpela avaa keskustelussa 18 vuoden seurantatutkimusta, jonka mukaan elämänlaatu koetaan paremmaksi, kun asuinalueen lähettyvillä on viheralueita ja luontomaisemaa. Toinen tutkimus puolestaan perustuu maailmanlaajuiseen haastattelututkimukseen; sen mukaan 50-60 prosenttia aikuisista vastasi mielipaikakseen luontopaikan.
Happihyppely hyödyttää
Mieliala ei ole ainoa asia, johon luonnolla on positiivisia vaikutuksia. Korpela kertoo, että keskittymiskyky on parempaa luonnossa vietetyn ajan jälkeen. Tätä puoltaa Korpelan esittämä tutkimus, jossa kolme koeryhmää käyttivät 15 minuutin tauon eri tavoin: ensimmäinen ryhmä teki ohjatun rentoutusharjoituksen, toinen ryhmä käveli puistoalueella toimiston lähituntumassa ja kolmas käytti ajan lounastamiseen. Kaksi ensimmäistä koeryhmää palautuivat työn kuormituksesta parhaiten ja ryhmien stressielpyminen oli nopeampaa. Työstressistä rentoutumiseen on olemassa monenlaisia keinoja, esimerkiksi Naturventionin myynnin ja markkinoinnin johtaja pääsi eroon 15:n minuutin power nap -tarpeestaan näin.
