In the Footsteps of Alvar Aalto: Naava and Biophilic Design
What comes to mind when you think about Finnish architecture?
Yli 60 % ihmisistä asuu kaupungeissa, viettäen yli 90 % ajastaan sisätiloissa. Emme kuitenkaan ole kehittyneet rakennetussa ympäristössä, vaan luonnossa: suunnittelemalla sisätiloja, jotka edistävät biologisia tarpeitamme, voimme tehdä näissä tiloissa aikaa viettävistä ihmisistä onnellisempia ja terveellisempiä.
Tunnemme luonnon positiivet vaikutukset hyvin: tiedämme intuitiivisesti, että puistossa kävelylle tai metsäretkelle lähteminen, rannalla istuminen tai kotimme kasveilla koristelu saa meidät onnellisemmaksi. Miksi?
Vaikka olemme muuttaneet ympäristöämme suuresti vastaamaan nykyajan tarpeitamme, kannamme edelleen esi-isiemme perinnöllisiä mieltymyksiä. Tästä syystä meillä on pelkoja, jotka pakottavat meidät välttämään vaaroja, kuten korkeita paikkoja, hämähäkkejä ja pimeyttä (biofobia) ja miksi puolestaan haluamme olla yhteydessä siihen, mikä tekee elämän mahdolliseksi (biofilia).
Ei ole sattumaa, että monet esteettisesti miellyttäviksi koetuista asiosita ympäristössämme olivat myös ratkaisevia lajimme selviytymiselle. Aivomme ovat kehittyneet kaipaamaan merkkejä ravinnosta, vedestä, ja turvasta. Monimuotoinen kasvillisuus on yksi avaintekijöistä, jotka kertovat meille elinkelpoisesta ympäristöstä, jossa on tarjolla runsaasti resursseja.
Aivomme ovat jatkuvasti tietoisia ympäristöstämme ja etsivät sekä vaaran merkkejä että elämän merkkejä. Rakennukset tarjoavat suojaa monilta vaaroilta, kuten säältä, lämpötilalta ja petoeläimiltä, mutta ne luovat myös täysin uudenlaisen vaaran: kivikauden aivoissamme elämää ylläpitävien elementtien puuttumisen.
Kun näemme turvallisen, monimuotoisen ympäristön, aivomme lähettävät hermostollemme signaaleja vähentääkseen stressihormonien määrää kehossamme, mikä helpottaa rentoutumista, paranemista, keskittymistä ja palautumista.
Biofilinen design on yksi maailman tutkituimpia konsepteja tilojen
käytöstä ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi
Keskittymiskykyä
Muistia
Tuottavuutta
Kognitiivisia kykyjä
Onnellisuutta
Immuunijärjestelmää
Luovuutta
Motivaatiota
Stressiä
Ahdistusta
Käytöshäiriöitä
Poissaoloja
Epämukavuutta
Verenpainetta
Väsymystä
Yksinäisyyttä
Biofiilinen suunnittelu ei ole vain trendi tai tyylisuuntaus. Se on yleinen ohjenuora, jota voidaan soveltaa kaikenlaisissa sisätiloissa niiden viihtyisyyden parantamiseksi, ja sen avulla taataan, että tilat täyttävät niiden käyttäjien biologiset tarpeet. Biofiilisia elementtejä voi käyttää tilassa monella eri tavalla.
Aidon luonnon kokeminen niin ulkona kuin sisälläkin on kaikista merkittävin tapa ihmisen lajityypillisen ympäristön luomiseksi.
Voimme myös huijata aivojamme matkimalla luonnosta tuttuja elementtejä kuvioin, värein, sekä teknologisilla apuvälineillä.
Biofiilinen suunnittelu on muutakin kuin yksittäiset huonekalut, vaan kattaa myös koko tilassa vallitsevan tunteen ja näkymät tilan sisällä.
Vesi ja ruoka ovat selviytymisellemme tärkeimpiä elementtejä: ilman vettä emme selviä paria päivää kauempaa ja ilman ruokaa vain muutaman viikon. Kun kyse on elämää ylläpitävästä ympäristöstä, aivomme haluavat tietää, että nämä elementit ovat helposti saatavilla.
Kasvit ovat edellytys lähes kaikille muulle elämälle maapallolla ja merkittävä merkki elinkelpoisesta ympäristöstä meille. Mitä monimuotoisempaa kasvistoa ympärillämme on, sitä enemmän resursseja – kuten makeaa vettä, ruokaa, muita elämänmuotoja, lääkkeitä ja työkaluja – meillä todennäköisesti on käsillämme. Meille on tullut niin tärkeätä pitää kasveista, että pelkkä vihreän värin näkeminen vaikuttaa positiivisesti aivoihimme.
Toisin kuin vesi ja ruoka, ilman ilmaa emme selviä paria minuuttia pidempään. Hengitämme päivittäin yli 10 000 litraa ilmaa, ja ihomme ja limakalvomme ovat jatkuvasti kosketuksissa siihen, mitä se sisältää: hiukkasia, kemikaaleja, kosteutta, taudinaiheuttajia ja terveitä mikrobeja. Raikas, luonnollinen ilma hengittää ja viettää aikaa on ratkaisevan tärkeää, miten tunnemme ja kuinka terveitä olemme.
Olemme sopeutuneet päivän ja yön luonnolliseen vaihteluun. Päiväaktiivisena lajina kirkas, valkoinen auringonvalo one merkki siitä, että on aika olla aktiivinen, kun puolestaan pimeys on aika olla levossa. Himmeä, lämminsävyinen valo toisaalta auttaa meitä siirtymään näiden aktiivisuustasojen välillä. Vuorokausirytmimme säätelee hormonitasojamme, mikä vaikuttaa immuunijärjestelmäämme, kehon lämpötilaan, mielialaan, fyysiseen liikkuvuuteen ja aivojen toimintaan.
Keräämme tietoa kaikilla aisteillamme, ja heti näkömme jälkeen kuulomme on seuraavaksi tärkein kanava, jolla voimme oppia ympäristöstämme. Voimme kuulla sateen tai virtaavan veden, muiden eläinten tai tuulen kahisevan puiden lehtiä. Kovat äänet voivat varoittaa meidät vaarasta, mutta myös täydellinen hiljaisuus: se voi olla merkki epäystävällisestä ympäristöstä, jossa ei ole muita eläimiä, tai saalistajasta, joka on ajanut heidät piiloon.
Aivomme ovat oppineet tunnistamaan luonnollisia muotoja ja värejä. Tuntemattomien esineiden näkeminen oudoilla väreillä tai muodoilla on merkki mahdollisesta vaarasta, ja vaikka ne voivat kiehtoa uteliaisuutemme, tällaisten tunnistamattomien esineiden lähellä oleminen voi häiritä keskittymistämme.
Sosiaalisen käyttäytymisemme ympärille on kehittynyt lukemattomia sisäisiä mekanismeja. Ryhmän ulkopuolelle jääminen on ollut esivanhemmillemme kohtalokasta. Mahdollisuus muodostaa luottamusta ja vahvoja siteitä yksilöiden välille yhdessä työskentelemällä edistää sisäisiä tarpeitamme olla osa ryhmää.
Aivomme ja kehomme on saatettu liikkumaan koko päivän. Emme ole tottuneet pysymään paikallaan pitkiä aikoja, vaan pikemminkin vuorotellen seisomme, kävelemme ja lepäämme. Jopa lepoasentomme eroaa nykyaikaisista tavoistamme, sillä kehomme kehittyivät ilman huonekalujen, kuten pöytäten ja tuolien, ja työkalujen, kuten tietokoneiden ja puhelimien, vaikutusta.
Monimuotoinen ympäristö tarjoaa erilaisia selviytymisemme kannalta oleellisia käyttötarkoituksia: piilo- tai lepopaikkoja sekä hyvän näkyvyyden, jotta voimme pysyä tietoisena siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Meillä on erilaisia tarpeita erilaisiin tehtäviin joita teemme pitkin päivää, joten hyvin toimivan tilan tulee tarjota erilaisia vaihtoehtoja joista valita sopivin tila kuhunkin hetkeen.
Naavan ratkaisujen avulla biofiilista suunnittelua on helppo toteuttaa mihin tahansa tilaan yhdistämällä kaikki biofiiliset elementit yhdeksi tuotteeksi: Naavassa on oikeita kasveja, jotka puhdistavat ja kostuttavat ilmaa ja tuovat luonnonvaloa sisätiloihin; skandinaavinen muotoilu ja väritys ovat luonnon inspiroimia; ja huonekalumainen muotoilu mahdollistaa tuotteen käytön tilanjakajana ja helpon liikuteltavuutensa ansiosta tilaa on helppo muuttaa milloin tahansa eri toimintoihin sopivaksi.
Naavan asiantuntijat Eeva Niemelä ja Enni Karell auttavat sinua biofiilisten elementtien käytössä tilaprojekteissasi. Eeva Niemelä on maailman johtava asiantuntija viherseinien suunnittelussa tiloihin: Eeva on suunnitellut ja myynyt viherseiniä yli 200:aan asiakaskohteeseen. Yhdessä Enni Karellin, biofiiliseen tilasuunnitteluun erikoistuneen sisustusarkkitehdin kanssa, autamme sinua löytämään sinulle sopivat ratkaisut.
Editorial
What comes to mind when you think about Finnish architecture?
Editorial
What is Biophilic Design and how can it improve our health and well-being?
Editorial
An interview with Kenny Hytönen - executive consultant of consulting and interior design agency Workspace We ...