Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää viherseinistä!
Viherseinät (kasviseinät, elävät seinät tai pystypuutarhat) ovat lähivuosina alkaneet vallata tilaa rakennetuissa ympäristöissä. Luonnon tuominen urbaaniin ympäristöön elävöittää kaupunkeja ja sisätiloja sekä tarjoaa monia hyötyjä myös ihmisten terveydelle.
Sisälle tai ulos, vapaasti seisovana tai seinään kiinnitettynä, viherseinä sopii lähes minne vaan. Käyttötarkoituksen lisäksi viherseinän rakentamistapa muodostaa eroavaisuuksia eri vaihtoehtojen välille. Tämän oppaan avulla tutustut viherseinien maailmaan monesta eri näkökulmasta – sekä toivottavasti löydät toiveitasi ja tarpeitasi parhaiten vastaavan vaihtoehdon.
Tässä oppaassa tutustumme seuraaviin aiheisiin:
- Mikä on viherseinä?
- Kuinka viherseinä toimii ja mitkä ovat sen hyödyt?
- Millaisia viherseinävaihtoehtoja on olemassa?
- Kasvualustat ja -järjestelmät
- Mitä kasveja viherseinässä voi olla?
- Viherseinän ylläpito ja huolto
- Viherseinän hankkiminen
Mikä on viherseinä?
“Viherseinä on pystysuoralla pinnalla tai sitä vasten kasvavaa kasvillisuutta.”
- Staffordshire University Green Wall Centre
Viherseinät ovat pystysuoria kasvien peittämiä rakenteita. Kasvit voivat olla istutettuna esimerkiksi multaan, kiviperäiseen ainekseen tai veteen. Kasvit voivat olla myös muovia, jolloin kasvualustalla ei ole vastaavaa merkitystä. Useimmiten viherseinien kasvit kuitenkin ovat eläviä, jonka takia useimpiin seiniin rakennetaan tueksi kastelujärjestelmä.
Viherseinät eroavat rakennusten julkisivuilla kasvavista viherjulkisivuista (eng. green facade). Viherseinässä kasvit ovat istutettu seinään itseensä tai siihen kiinnitettyihin rakenteisiin (esim. ruukut tai taskut). Viherjulkisivuissa kasvusto on istutettu maahan, ja se kasvaa julkisivua pitkin hyödyntäen sitä tukena. Viherjulkisivujen haittana on, että kasvuston kehittyminen peittäväksi vaatii aikaaa.
Älyviherseinät (tai aktiiviviherseinät) näyttävät usein ulkoisesti samalta kuin tavalliset viherseinät, mutta erottautuvat näistä seinän sisälle kätkeytyvän teknologian ja muotoilun puolesta. Teknologia ja muotoiluratkaisut sallivat älyviherseinän toiminnan tehostamisen, automatisoinnin ja valvonnan. Lisäksi älyviherseinistä kyetään rakentamaan tehokkaita biofilttereitä, jotka poistavat ilmasta epäpuhtauksia sekä kosteuttavat huoneilmaa.
Riippumatta ratkaisun tyypistä (julkisivu, viherseinä, tai älyviherseinä), kaikista vaihtoehdoista voidaan rakentaa upeita visuaalisia elementtejä.
Vasemmalta oikealle: viherjulkisivu, viherseinä, älyviherseinä
Kuinka viherseinä toimii ja mitkä ovat sen hyödyt?
Erilaisten käyttötarkoitusten ja toteutustapojen ansiosta viherseinät tarjoavat monia mahdollisuuksia kaupunkiarkkitehtuuriin, puutarhanhoitoon sekä sisustussuunnitteluun. Ennen kaikkea viherseinä tuo ympäristöönsä elävyyttä, sekä toimii takuuuvarmana katseenvangitsijana varsinkin muutoin harmaissa ympäristöissä.
Hyödyt hyvinvoinnille ja terveydelle
Myös eläviksi seiniksi kutsutut viherseinät lisäävät sitä lähellä olevien ihmisten tyytyväisyyttä ja tehokkuutta, sillä viherseinät vastaavat sisäänrakennettuun tarpeeseemme oleskella luonnossa ja kokea yhteyttä luontoon.
Luonnon tuominen ympäristöihin, joissa emme ole tottuneet näkemään vihreyttä, vaikuttaa lisäksi stressitasoihimme ja vireystilaamme positiivisesti. Vastaavasti tutkimukset ovat osoittaneet, että luontokokemukset vähentävät mielipahaa ja negatiivisia tunnetiloja, kuten aggressiivisuutta ja jännittyneisyyttä. Tätä luontokokemuksesta syntyvää mielihyvää kutsutaan biofiliaksi.
Vihreät elementit vähentävät stressiä ja kohottavat energiatasoja.
Viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt ymmärrys ilmanlaadun ja -saasteiden vaikutuksesta ihmisterveyteen on myös lisännyt mielenkiintoa tutkia kasvien ilmaa puhdistavaa vaikutusta syvemmin. Tiedossa on, että kasvit puhdistavat ilmaa niiden juuristossa elävän mikrobikannan avulla. Samoin kuin suoliston mikrobit, kasvien mikrobit käyttävät epäpuhtauksia, eli tässä tapauksessa ilmassa piileviä haitallisia kemikaaleja, ravintonaan. Suorien terveysvaikutusten ohella paremman ilmanlaadun on todettu vaikuttavan myös ihmisten vireyteen sekä aivojen toimintaan.
Vaikka kasvien on todettu puhdistavan ilmaa, ei tavanomaisten ns. passiivisten viherseinien ja ruukkukasvien puhdistusteho ole niin merkittävä, että sen vaikutus olisi selkeästi huomattavissa. Älyviherseinillä merkittävä puhdistusteho on kuitenkin saavutettavissa, kun kasvit, kasvualusta, tekniikka ja tukijärjestelmät ovat kukin suunniteltu tukemaan ilmankiertoa ja -puhdistusta.
Viherseinät parantavat sisäilmaa, jonka on tutkittu johtavan useisiin terveyshyötyihin sekä työtehokkuuden parantumiseen.
Rakennuksille ystävälliset ratkaisut
Ulkoviherseinien sekä julkisivujen viherratkaisujen on huomattu laskevan energiankulutusta eritoten lämpimissä maissa, sillä niiden kasvit vähentävät rakennusten kokonaislämpötilaa tarjoamalla suojaa auringon paahteelta. Talvella kasvimassa vastaavasti auttaa suojautumaan lämpöhukalta.
Kasvien transpiraatioprosessi eli haihdutus voi auttaa myös rakennuksen sisälämpötilan hallinnassa, parantaen samaten energiatehokkuutta. Kasvien runsas biomassa toimii myös akustisena elementtinä, vaimentaen ääniä.
| Viherseinä | Älyviherseinä | Julkisivu | |
|---|---|---|---|
| Visuaalinen elementti |  |
|
|
| Biofilia | |
|
|
| Parantunut akustiikka | |
|
|
| Ilmanpuhdistuskyky |  |
|
|
| Eristyskyky (ulkoseinät) | |
|
|
Millaisia viherseinävaihtoehtoja on olemassa?
Aikaisemmissa luvuissa mainittiin jo eri tyyppiset viherseinäratkaisut, joita on mahdollista sijoittaa joko sisä- tai ulkotiloihin. Viherseinien yleistyessä ratkaisujen kirjo monipuolistuu jatkuvasti niin mallien, koon, kuin seinän rungon muotoilun puolesta. Tämän ansiosta viherseinä on mahdollista tuoda tilaan kuin tilaan. Tässä luvussa pääset tutustumaan tavallisimpiin viherseinäratkaisuihin pintaa syvemmältä.
Sisällä vai ulkona?
Ulko- ja sisäviherseinät eroavat toisistaan pitkälti käyttötarkoituksen myötä. Ne voivat olla myös visuaalisuuden puolesta hyvinkin poikkeavia toisistaan, sillä ympäristö ja käyttötarkoitus vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi kasvien ja runkomateriaalin vaihtoehtoihin.
Ulkoviherseinät ovat lähes aina visuaalisia elementtejä. Ne voivat olla myös kustannustehokkaita julkisivun peittävyyden ansiosta. Runsas kasvipeite eristää rakennusta ulkotilan kuumuudelta tai kylmyydeltä ja jopa suojaa ulkopintaa sateelta. Ulkokuoren pinnalla oleva kasvusto on kuitenkin pääosin kaunis, vihreyttä urbaaniin ympäristöön lisäävä elementti.
Ulkoviherseinät ovat täysin luonnon armoilla, joten niiden ympäristön ilmasto on ratkaisevassa roolissa kasvivaihtoehtoja ajatellen.
CaixaForum, Paseo del Prado, Madrid. (Mike Dixon / CC BY-SA 4.0)
Sisätiloihin rakennetut viherseinät voivat yleensä olla minkä kokoisia tahansa, sillä niiden mittoja rajoittavat pääosin vain tilan seinät ja katto. Kyseiset rajoitukset viherseinän koon suhteen tosin helpottavat seinän ylläpitoa, sillä seinän korkeus tuo haasteita mm. kastelujärjestelmille ja huollolle.
Älyviherseinät toimivat vain sisätiloissa, koska ne kykenevät puhdistamaan ilmaa tehokkaasti tietyn pinta-alan verran. Ulkoilmaa puhdistamaan älyviherseinä ei ole tällä hetkellä riittävän kustannustehokas vaihtoehto. Lisäksi älyviherseinän poikkeuksellisissa kasvuolosuhteissa elävät parhaiten trooppiset kasvit, joiden on todistettu olevan myös tehokkaimpia ilmanpuhdistajia. Nämä kasvit vaativat tietyn tasaisen lämpötilan elääkseen, siksi ne eivät selviäisi esimerkiksi talviaikaan ulkona.
Koko ja Muotoilu
Leveä, elävistä kasveista koostuva älyviherseinä Ympäristöministeriön tiloissa.
Viherseinät voivat näyttää hyvinkin erilaisilta, joskin niidenkin muotoilulle on omat rajoitteensa. Tyypillisimmät erot näkyvät ensi silmäyksellä kasveissa sekä seinän mitoissa: leveydessä ja korkeudessa. Vaikka mitoissa voi olla suuriakin eroja ratkaisuiden välillä, ei tämä piirre vaikuta suuresti viherseinän valmistukseen.
Seinät, joiden runko on valmistettu joko metallista tai muovista, ovat tavallisesti suorakulmaisia, koska runkomateriaalin puristaminen pyöreään muotoon on haasteellista. Muodoltaan pyöreät ja epäsäännölliset ratkaisut ovat vielä harvinaisia, sillä niiden toteuttaminen on haasteellista niin rungon valmistuksen kuin seinän toiminnan kannalta.
Toimiva kastelujärjestelmä on huomattavasti helpompi rakentaa yksinkertaisten raamien sisälle. Riskinä epäsäännöllisissä muodoissa ovat kasvikuolemat, sillä kastelu ei välttämättä jakaudu riittävän tasaisesti (liikaa tai liian vähän vettä) tai osa kasveista jää täysin katveeseen.
Suurin osa sisätiloissa sijaitsevista viherseinistä ovat seinään kiinnitettyjä. Vapaasti seisovat, kalustemalliset ratkaisut sekä kaksipuoliset viherseinät eivät kuitenkaan ole harvinaisuuksia. Tällä hetkellä suurin osa sisätiloihin tarkoitetusta viherseinistä ovat tilaan räätälöityjä ratkaisuja.
Kasvualustat ja -järjestelmät
Kasvualustalla viitataan kasvien edellyttämään materiaaliin, johon juurtua ja josta kerätä tarvittavat ravinteet. Kasvi ja kasvualusta sijoitetaan yhdessä rakenteisiin (esim. laatikot, ruukut, joskus pelkkä kasvialusta), jotka kokonaisuutena muodostavat viherseinän kasvujärjestelmän. Näiden kokonaisuuksien vaihtoehdot kategorisoidaan tyypillisesti kolmeen ryhmään: irtoalustat, matot sekä kiinteät rakenteet.
Irtonaisessa kasvualustassa viherseinän kasvit ovat istutettu kasvualustalla täytettyyn muoviruukkuun tai pussiin, jotka ladotaan rakenteisiin tiheästi. Mattoalusta puolestaan on nimensä mukaisesti useimmiten joko kuitu- tai huopakudosta, johon kasvit juurtuvat suoraan ilman irtonaista kasvualustaa.
Kiinteässä rakenteessa yhdistyvät kaksi edellistä vaihtoehtoa. Tämä rakenne on modulaarinen, jonka ansiosta viherseinä voi olla monen kokoinen tai muotoinen. Kasvit voidaan esimerkiksi sijoittaa kasvualustassa muoviruukkuihin, mutta kastelu hoidetaan mattoalustan kaltaisesti rakenteen kautta.
Irtoalustassa kasvit istutetaan esimerkiksi pusseihin tai ruukkuihin sijoitettuun kasvualustaan (mm. multa, sora, vesi). Mattoalustaan kasvit juurtuvat suoraan.
Puutarhanhoidossa yleisesti käytössä olevia kasvualustoja ovat muun muassa lecasora, multa, hydrosora, kivivilla (vulkaaninen kivi) sekä vesi. Viimeisten vuosien aikana markkinoille on tullut useita uusia vaihtoehtoja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia löytää eri viherseinäratkaisuihin parhaiten sopiva kasvualusta.
Yllä mainituista tyypillisimmät viherseinissä käytettävät kasvualustat ovat kivivilla ja multa. Nämä ovat ylipäätään yleisimmin käytössä olevat vaihtoehdot kasvien istutusalustoina, sillä kasvien vesiviljely koetaan haasteellisena veden laadun ja puhtauden kannalta. Suurin osa viherseinävalmistajista käyttää tavallisia alihankkijoilta helposti saatavilla olevia kasvualustavaihtoehtoja.
Aktiiviviherseinät puolestaan vaativat kasvualustalta seinän toimintoja tukevia ominaisuuksia. Kasvualusta on tärkeässä roolissa juuriston ja sen mikrobikannan optimaalisen puhdistuskyvyn saavuttamiseksi. Alustan tulisi olla sopivan väljä, jotta ilmankierto on riittävää. Epäorgaaninen kasvualusta on myös turvallinen vaihtoehto, sillä se kuivuu nopeasti kasteluiden välissä eikä varastoi itseensä kosteutta.
Yksi suurimmista kasvualustan valintaan vaikuttavista tekijöistä on siis viherseinän toiminnallisuus, koska esimerkiksi passiivinen ja aktiivinen viherseinä vaativat niin kasveilta kuin kasvualustaltakin eri ominaisuuksia.
Mitä kasveja viherseinässä voi olla?
Ehdottomasti näyttävin osa viherseinää ovat luonnollisesti sen kasvit. Vaihtoehtoja kasvien osalta on runsaasti mutta kasvien valinta ei ole niin yksinkertaista kuin voisi olettaa. Kasvit eroavat ulkonäön lisäksi myös muilta ominaisuuksiltaan - tarvittavan kastelun ja valon määrä, pitkäikäisyys, millaista olosuhteiden vaihtelua ne sietävät. Viherseinän toiminnallisuus määrää pitkälti mitkä kasvit soveltuvat parhaiten käytettäväksi.
Esimerkkejä viherseinissä käytössä olevista kasveista: herttaköynnösvehka, kuristajaklusia ja pesäraunioinen
Sisätilat ovat armollisempia kasveille
Ikivihreät kasvit ovat runsaan vihreitä ympäri vuoden. Ne ovat suosituimpia sekä ulko- että sisäviherseiniin sekä esteettisistä syistä, että niiden hoitamisen helppouden ansiosta. Tämä on ensimmäinen kasvivalikoimaa rajoittava tekijä, sillä suinkaan kaikki viherkasvit eivät ole ikivihreitä.
Sisätiloihin parhaiten sopeutuvat trooppiset kasvit. Näissä viherseinissä käytettävät kasvit elävät useimmiten tasaisessa lämpötilassa, mutta sisätiloissa tapahtuva ilmankosteuden vaihtelu ja erityisesti ylenpalttisen kuiva sisäilma saattavat aiheuttaa haasteita kasvien hyvinvoinnille. Kastelujärjestelmillä kosteuden vaihteluita voidaan kuitenkin tasata. Sisätilojen viherseinissä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon myös sijoittelu: lähellä ulko-ovea olevat seinät saattavat talvella paleltua, jos kylmää ilmaa pääsee liiaksi sisälle.
Herttaköynnösvehka on ikivihreä kasvi, jota esiintyy luonnostaan Kaakkois-Brasiliassa.
Lisäksi markkinoilla on viherseiniä, joissa ei ole käytetty lainkaan eläviä kasveja. Tekokasvit ja sammalseinät (joissa sammal käytännössä kemiallisesti muumioidaan) ovat helppohoitoisia. Niiden hyöty jää kuitenkin usein vain esteettiseksi, sillä ne eivät enää muun muassa puhdista ilmaa.
Luonnossa kasvava sammalseinä Jinguashissa Taiwanissa.
Älyviherseiniin oikeiden kasvien löytäminen on haastellisempaa. Aktiivinen ilmankierto seinän ja sen ruukkujen lävitse rasittaa kasveja ja niiden juuristoa. Tästä johtuen älyviherseinien kasvilajit vaativat pidempiaikaista testausta, jotta tasapaino ilmanpuhdistuksen ja kasvin selviytymisen välillä on mahdollista saavuttaa.
Huomioi olosuhteet ja käyttötarkoitukset
Ulkoviherseinien osalta kasvin valinnassa tulee ottaa huomioon viherseinän sijainti ja mahdollinen teknologia tai sen puute. Kasvit voivat saada veden esimerkiksi vain sadevedestä, jos viherseinää ei ole varustettu kastelujärjestelmällä.
Ulkoilman olosuhteet ja erityisesti lämpötila vaikuttavat olennaisesti myös sisäviherseinän menestykseen. Lämpötilan lisäksi kasvien hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi myös ilmankosteus. Kuivassa ilmassa kasvit vaativat enemmän vettä, jotta ne voivat hyvin. Lisäksi ulkoseinissä ja julkisivuissa korkealla olevat kasvit altistuvat enemmän säävaihteluille ja auringonpaisteelle, kuin lähempänä katua sijaitsevat.
Mehikasvit varastoivat vettä lehtiinsä, joten ne säilyvät hyvinvoivina kuivassakin ilmastossa eivätkä vaadi säännöllisesti vettä. (Nate Conklin / CC BY 3.0)
Kasvujärjestelmän ja kastelutavan valinta täytyy siis olla linjassa itse kasvien valinnan kanssa. On olennaista muistaa, että kasvi ei ole vain sen vihreä osa, vaan kasvualustassa piilossa olevat juuret ovat myös osa sitä. Joidenkin kasvien juuret voivat olla esimerkiksi pienet ja heikot, jolloin niiden voi olla mahdotonta elää muussa kuin kasville luontaisessa kasvualustassa. Toisille lajikkeille esimerkiksi nopeasti kuivuva kasvualusta voi olla taas suotuisampi elinympäristö kuin hyvin kosteutta pitävä multa.
Kasvien hyvinvoinnin kannalta ratkaisevinta on elinolosuhteiden tasaisuus. Äkilliset muutokset aiheuttavat rasitusta, johon kasvi muiden elävien olentojen lailla reagoi stressaantumalla. Tämän aiheuttamat oireet näkyvät erilaisina kasvisairauksina ja kasvien huonokuntoisuutena.
Kasvin kestävyys eli toisin sanoen hyvä stressinsietokyky on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista etenkin älyviherseinän kasveille, sillä ilmankierto muodostaa ylimääräisen rasitustekijän. Aktiiviviherseinissä toinen olennainen kasvin valintaan vaikuttava ominaisuus on kasvin ilmanpuhdistuskyky. Juuriston mikrobikanta määrittää mitä kemikaaleja mikäkin kasvi kykenee suodattamaan.
Viherkasvien elinvoimaisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat kastelutapa, riittävät ravinteet ja ympäristön valoisuus ja lämpötila. Kasvien huoltaminen, eli pääosin niiden trimmaaminen, pidentää niiden elinikää. Älyviherseinillä kasvuoloja kyetään optimoimaan, sillä sensorien keräämän datan avulla kasteluväliä ja lämmön sekä valon määrää voidaan mukauttaa.
Viherseinän ylläpito ja huolto
Viherseinät vaativat asiantuntevaa huoltoa. Mitä korkeampi seinä, sitä haastavampi huollettava.
Niin tavalliset, passiiviset viherseinät kuin myös aktiiviset älyviherseinät vaativat säännöllistä huoltoa. Ylläpidon ansiosta ne pysyvät hengissä ja toimivat niin kuin niiden pitääkin. Mikään kasvi ei ole ikuinen, joten viherseinien kasvit ovat vaihdettavissa niiden tullessa tiensä päähän.
Irtonaisissa ja kiinteissä kasvualustoissa menetettyjen kasvien korvaaminen on useimmiten varsin vaivatonta. Mattoalustoissa puolestaan korvaaminen voi olla ongelmallisempaa, sillä korvattavat alueet joudutaan usein (toteutustavasta riippuen) leikkaamaan irti. Korvattavaa aluetta lähellä olevat kasvit saattavat menettää joko osan tai pahimmillaan koko juuristonsa, mikäli ne ovat juurtuneet matosta leikattavalle alueelle. Tämä voi ketjumaisesti johtaa ylimääräisiin kasvikuolemiin.
Yksi tärkeimmistä kasvien vaatimuksista on riittävä veden saanti. Useimmista viherseinistä löytyy seinän sisään rakennettu kastelujärjestelmä, joka helpottaa suuresti seinän ylläpitoa. Kaikki kasvit tarvitsevat veden lisäksi ravinteita. Yksinkertaisin tapa huolehtia ravinteiden lisäyksestä on lisätä ne kasteluveden joukkoon.
Kastelujärjestelmät ovat yleisimmin joko vettä kierrättäviä tai suoria järjestelmiä. Tyypillisesti vesi nostetaan ylös seinän yläosaan pumpun avulla, jonka jälkeen vesi valuu alas vesiputouksen lailla.
Kierrättävässä järjestelmässä vettä pumpataan viherseinään rakennetusta säiliöstä, joka voi olla joko käsin täytettävä tai rakennuksen vesijohtoverkkoon kytketty. Vesi kiertää seinän läpi useaan kertaan, ja lisäystä tehdään lähinnä veden haihtumistahtia. Kasteluvälit voivat haihtumistahdista ja säiliön koosta riippuen olla useimmillaan noin kerran viikossa tai harvimmillaan noin kerran kuukaudessa. Aktiivinen ilmankierto nostaa haihtuvan veden määrää.
Suorassa kastelujärjestelmässä viherseinä ei edellytä omaa vesisäiliötä, sillä vedenotto hoidetaan suoraan vesijohdosta. Käytetyn veden poisto vastaavasti edellyttää, että seinälle on rakennettu viemäröinti.
Viherseinä on moniulotteinen mekanismi, jonka toiminta on monesta osasta riippuvainen. Älyviherseinässä kasvien, kastelujärjestelmän ja kasvualustan lisäksi huomiota vaatii myös seinän toimintaa tukeva teknologia.
Viherseinän hankkiminen
Viherseinien räätälöintimahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti. Koon, muodon ja rungon materiaalien muokkaaminen ovat yksi suurimmista viherseinän kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Useimmiten kustannuksiin pätee lainalaisuus: mitä erikoisempi ratkaisu, sitä korkeampi hintalappu. Itse suunnittelu ja viherseinän muotoilu eivät välttämättä nosta seinän hintaa, vaan korkeampi hinta perustuu valmistuksesta ja logistiikasta aiheutuviin kuluihin.
Älyviherseinä ei ole poikkeus sääntöön. Hinnalle kuitenkin löytyy myös enemmän vastinetta, sillä älyviherseinä on paljon muutakin kuin visuaalinen elementti. Muista seinistä uupuva merkittävä ilmanlaadun parantuminen tarjoaa terveydellisiä hyötyjä, jotka lunastavat arvonsa pitkällä aikavälillä.
Tarpeet, toiveet ja budjetti määrittävät mikä on kuhunkin tilaan sopiva ratkaisu – monipuolistuvat vaihtoehdot ja kehittyvä teknologia tarjoavat yhä enemmän jokaiseen tarpeeseen vastaavia vaihtoehtoja.
Jäikö jokin askarruttamaan? Jos kaipaat lisätietoa viherseinistä, keskustelemme mielellämme kanssasi. Voit lähettää meille palautetta tai kysymyksiä.
Ehosta työtilaasi älyviherseinällä
Naava-älyviherseinät yhdistävät ilmanpuhdistuksen, vaivattoman ylläpidon sekä palkitun skandinaavisen muotoilun. Säännölliset huoltokäynnit, jatkuva etävalvonta ja optimoidut olosuhteet pitävät huolta älyviherseinän hyvinvoinnista ja tehokkuudesta.
Jos haluat tutustua tarkemmin hyötyihin, eri malleihin sekä seinän sisälle kätkeytyvään teknologiaan, lataa Naavan tuoteopas. Kyseinen esite sisältää kaiken olennaisen Naava-älyviherseinistä kompaktina pakettina.